Skip to Primary Navigation Skip to Site Navigation Skip to Main Content All 3M.com Site Map

Usein kysytyt kysymykset

3M™ Speedglas™ -automaattisesti tummuvat hitsauslasit

Ovatko automaattisesti tummuvat Speedglas-hitsauslasit yhtä turvalliset kuin perinteiset tummennetut hitsauslasit?

On. Speedglas-laseissa on aina UV/IR-suojaus riippumatta siitä, ovatko ne päällä tai pois päältä tai tummassa vai vaaleassa tilassa. Ne saattavat olla jopa perinteisiä hitsauslaseja turvallisemmat, sillä Speedglas-kypärä voi olla aina ala-asennossa, suojaten kasvojasi ja silmiäsi. Lisäksi kätesi ovat vapaina, kun visiiriä ei tarvitse säätää.

Supista

Mitä tapahtuu, jos Speedglas -lasin paristot tyhjenevät?

Kertauksen vuoksi: silmäsi ovat aina suojattuna haitalliselta UV/IR-säteilyltä. Ja tapahtuipa mitä tahansa, tummennettu lasi suojaa aina silmiäsi leimahduksilta Kun vedät OFF-asennossa olevan Speedglas-lasin alas, se tummuu välittömästi. Kun kytket suodatinlasin päälle, se muuttuu vaaleaksi ja läpinäkyväksi. Kun valokaari syttyy, suodatinlasi tummuu. (Tummuusaste riippuu käytössä olevan Speedglas-kypärän mallista.)

Supista

Näkyykö valokaaren syttymisestä mitään?

Ei. Suodatinlasi tummuu liian nopeasti, jotta leimahduksen ehtisi nähdä. Siirtymä kaarettomasta vaiheesta kaarelliseen vaiheeseen tapahtuu ilman näkyvää leimahdusta.

Supista

Ovatko Speedglas-hitsauslasit helposti särkyviä?

Eivät sen enempää kuin perinteiset suodatinlasit. Kaikissa Speedglas-laseissa on vaihdettavat sisä- ja ulkosuojalevyt. Suodatinlasi kiinnitetään takaisin kypärään lisäsuojauksen antamiseksi. Voit käsitellä kuumuutta ja kemikaaleja kestävää kypärää lähes kuin mitä tahansa muuta hitsauskypärää.

Supista

Miksi Speedglas-lasit ja -kypärät maksavat enemmän kuin perinteiset lasit ja kypärät?

3M käyttää huipputason elektroniikkaa ja erikoiskevyitä materiaaleja voidakseen tarjota mahdollisimman toimintakykyisen, käyttömukavan ja turvallisen kypärä-lasi-yhdistelmän. Suodatinlasissa on seitsemänkerroksinen laminaatti, se on koottu käsin puhtaissa tiloissa, ja sille on tehty lukuisia laadunvarmistustarkastuksia. Tuloksena on virheetön suodatinlasi, jonka läpi näet aina työsi.

Supista

Soveltuvatko Speedglas-hitsauslasit käytettäväksi muiden hitsauskypärien kanssa?

Eivät sovellu. Erittäin tehokkaat ja optiselta tarkkuudeltaan erinomaiset Speedglas-lasit edellyttävät erityistä muotoilua, joka ei ole yhteensopiva muiden kuin Speedglas-kypärien kanssa. Älä koskaan yritä yhdistää Speedglas-tuotteita muihin kuin Speedglas-osiin, sillä se saattaa mitätöidä takuun ja aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja.

Supista

Hitsaussavut

Minkälaisen hengityssuojaimen tarvitsen ruostumattoman teräksen hitsaukseen?

Käyttäessäsi MIG- tai MMA-hitsausta ruostumattomasta teräksestä syntyvä hitsaussavu sisältää usein kromi- ja nikkelihiukkasia, joista kromi eniten myrkyllistä. Hiukkassuodattimella varustettu 3M™ Adflo™ -hengityssuojain antaa erinomaisen suojan tällaisessa käyttökohteessa. TIG-hitsaus tuottaa tavallisesti melko vähän hitsaussavua, mutta muodostaa paljon otsonikaasua. Lue lisää kohdasta: Milloin otsonia muodostuu? Plasmaleikkaus ja plasmahitsaus tuottavat korkeita lämpötiloja, jotka voivat aiheuttaa terveydelle vaarallisia typpioksideja. Lue lisää kohdasta: Mitä typpikaasut ovat?

Supista

Tarvitsenko todellakin hengityssuojaimen, kun hitsaan tavallista terästä?

Vaikka tavallisesta teräksestä muodostuva hitsaussavu ei ole kaikkein vaarallisimpia, se on kuitenkin kaikkea muuta kuin terveydelle vaaratonta. Se sisältää muun muassa rautaoksidihiukkasia, jotka voivat aiheuttaa sideroosia (krooninen keuhkotulehdus). MIG/MAG- ja MMA-hitsauksessa esiintyy voimakasta savunmuodostusta, mikä tarkoittaa, että työpaikalla tarvitaan sekä hengityssuojainta että hyvää ilmanvaihtoa. Tavallisen teräksen hitsauksen yhteydessä suositellaan hiukkassuodattimella varustetun 3M™ Adflo™ -hengityssuojaimen käyttöä.

Supista

Minkälainen hengityssuojain tarvitaan pintakäsiteltyjen materiaalien hitsauksessa?

Pintakäsiteltyjen materiaalien hitsaamisessa vapautuu useita erilaisia vaarallisia epäpuhtauksia. Galvanoitua terästä hitsatessa syntyy sinkkioksidihiukkasia. Sinkkioksidihiukkasille altistuminen voi aiheuttaa sinkkikuumeen, joka tunnetaan myös metallikuumeena. Jos hitsaat maalattua materiaalia, noudata erityistä varovaisuutta, sillä monet maalit tuottavat erittäin vaarallisia ilman epäpuhtauksia. Kun hitsaat galvanoitua terästä tai lyijypitoisella pohjustusaineella maalattua materiaalia, suosittelemme käyttämään hiukkassuodattimella varustettua moottoroitua hengityssuojainta. Epämiellyttävien hajujen vähentämiseksi voit käyttää myös hajusuodatinta. Jos materiaali on maalattu kaksikomponenttimaalilla tai eristetty polyuretaanilla, ota aina yhteys Työsuojeluvastaavaan. Tällöin olet suuressa vaarassa altistua isosyaniiteille, jotka ovat vaikeasti havaittavia ja erittäin vaarallisia hengitettyinä. Suosittelemme tällaisissa tilanteissa käyttämään paineilmakäyttöistä 3M-hengityssuojainta.

Supista

Vaikuttavatko suojakaasut ja metalliseoselektrodit työympäristöön?

MIG- ja TIG-hitsauksessa käytetään suojakaasuina argonia ja heliumia, jotka ovat jalokaasuja. Argon ja helium eivät ole vaarallisia sinällään, mutta ne voivat syrjäyttää ilman ja aiheuttaa happivajeen ilmastoimattomissa tiloissa. MAG-hitsauksessa käytetään suojakaasuna hiilidioksidia tai hiilidioksidin ja jalokaasun sekoitusta. Koska osa suojakaasusta voi ilmaan joutuessaan muuttua hiilimonoksidiksi, hitsauskaaren ympärille voi muodostua suuria määriä myrkyllistä hiilimonoksidia. Hiilimonoksidia ei voi suodattaa pois. Jos ilmastointi on huono, happipitoisuus on tarkistettava. Metalliseoselektrodit ovat yleisiä MAG-hitsauksessa. Seokset sisältävät usein mangaania tai silikaatteja. Tämä tarkoittaa, että ympäröivään ilmaan vapautuu mangaanioksidia ja silikaatteja, kun hitsaat. Hiukkassuodattimella varustettu 3M™ Adflo™ -hengityssuojain antaa tavallisesti riittävän suojauksen metalliseoshiukkasilta.

Supista

Milloin otsonia muodostuu?

Hitsattaessa alumiinia muodostuu alumiinioksidihiukkasten lisäksi otsonikaasua, kun valokaaren UV-säteily rikkoo molekyläärisen hapen. Otsonia syntyy myös käytettäessä TIG-hitsausta ruostumattomaan teräkseen. Jonkin ajan kuluttua otsoni hajoaa jälleen hapeksi. Muutos tapahtuu nopeammin, jos otsoni joutuu kosketuksiin kiinteän materiaalin kanssa, joka toimii katalyyttina. Otsonia ei voi suodattaa ilmasta, mutta lopulta se muuntuu takaisin hapeksi. Kun otsonipitoisuus on pieni, hiukkassuodattimella varustettu 3M™ Adflo™ -hengityssuojain vähentää hitsaajan saamaa otsonimäärää. Otsonin on kuljettava suojaimen hiukkassuodattimen (suuren pinta-alansa ansiosta) ja hitsauskypärään kulkevan hengitysletkun läpi, mikä auttaa otsonin katalysoinnissa takaisin normaaliksi hapeksi. Kun otsonipitoisuus on suuri, Adflo-hengityssuojaimeen liitetty kaasusuodatin lisää siihen yhden ylimääräisen suuren hiiliraekerroksen, mikä vähentää otsonipitoisuutta.

Supista

Mitä typpikaasut ovat?

Typpidioksidi ja typpioksidi ovat esimerkkejä typpikaasuista, joita muodostuu vahvalla virralla ja korkealla lämpötilalla hitsattaessa. Typpikaasuja syntyy typen ja hapen reagoimisesta ilmassa, ja ne ovat erittäin vaarallisia terveydelle suurina pitoisuuksina hengitettyinä. Typpikaasuja ei pidä suodattaa, vaan on suositeltavaa käyttää 3M:n paineilmakäyttöistä hengityssuojainta.

Supista

Kuulon suojaus

Milloin tulisi käyttää korvatulppia kupusuojainten sijasta?

Monien mielestä korvatulppia on mukavampi pitää pitkiä aikoja. Ne eivät myöskään haittaa muiden henkilösuojainten, kuten moottoroitujen hengityssuojainten, käyttöä. Tietyillä taajuuksilla korvatulppien vaimennus voi myös olla kupusuojaimia parempi. Sopivinta kuulosuojaintyyppiä valittaessa tulisi suorittaa melutason kartoitus melutasomittarin avulla.

Supista

Ihon suojaus

3M 4540 -suojahaalari antaa suojan myös radioaktiivisia hiukkasia vastaan. Tarkoittaako tämä, että suojahaalaria voi käyttää kaikissa radioaktiiviselle säteilylle altistavissa käyttökohteissa?

Ei. Radioaktiivisen hiukkaskontaminaatiosuojauksen symboli ei tarkoita, että suojahaalari suojaisi radioaktiiviselta säteilyltä. Ydinlaitosten valkoisella alueella tapahtuvien työtehtävien aikana 3M:n 4540-suojahaalari voi ehkäistä radioaktiivisten hiukkasten ja nesteiden joutumista iholle. Joihinkin työtehtäviin saattaa kuitenkin sisältyä erittäin myrkyllisiä tai syövyttäviä kemikaaleja, jolloin korkeamman suojaustason antavat suojavaatteet voivat olla tarpeen (ota selvää kansallisista säädöksistä).

Supista

Voinko käyttää suojahaalaria 4530 tai 4540 asbestilta suojautumiseen?

Vaikka sekä suojahaalari 4530 että 4540 antavat erinomaisen suojan pienhiukkasia vastaan (pitoisuuteen 0,1 µ asti), asbestikuiduilta suojautumiseen on suositeltavaa käyttää tyypin 4 suojahaalaria (esim. 4560), jossa on tiivistetyt saumat (tutustu asbestitöitä ja asbestilta suojautumista koskeviin kansallisiin säädöksiin).

Supista

Kuinka suojahaalarit on hävitettävä?

Käyttämättömät suojahaalarit voi hävittää normaalin kotitalousjätteen mukana. Likaantuneita ja saastuneita suojavaatteita on käsiteltävä ongelmajätteenä, ja niiden hävittämisessä on noudatettava kansallisia määräyksiä.

Supista

Mitä läpäisyindeksi tarkoittaa? Merkitseekö tietyn kemikaalin 0 %:n indeksilukema, että mitään ei tunkeudu kankaan läpi?

Ei. Standardin EN 368 testimenetelmän mukaisesti kangas altistetaan pienelle määrälle (10 ml) kemikaalia yhden minuutin ajaksi. Kun kangas altistetaan suuremmille määrille ja pidemmäksi aikaa, huomattava prosenttimäärä kemikaalista voi läpäistä kankaan. Lisätietoja suojauksen tehokkuudesta tiettyä kemikaalia vastaan löydät läpäisytiedoista.

Supista

Kertovatko läpäisytiedot, kuinka kauan suojahaalaria voi käyttää?

Ei. Standardin EN369 mukaiset läpäisytiedot kertovat, mikä on kemikaalin läpäisyaika minuutteina (1 µg/cm².min). Mutta pelkkä läpäisyaika ei riitä. Turvallinen käyttöaika riippuu ko. terveydelle haitallisesta kemikaalista, altistumisajasta sekä suojahaalarin käyttötottumuksista.

Supista

Onko 3M:ltä saatavilla suojahaalareihin lisävarusteita, kuten sukkia, irtohihoja tai taskuja?

On. Saatavilla on nyt saapassuoja 450. Tyypillisiä käyttökohteita ovat: asbestin käsittely, teurastamot/karjankasvatus ja lääketeollisuuden prosessit.

Tuote on lisävaruste, eikä sitä ole tarkoitettu käytettäväksi henkilösuojaimena. Koulutetun turvallisuusalan ammattilaisen on tehtävä riskienarviointi ja varmistettava, että käyttöön valitaan asianmukaiset henkilösuojaimet ja että niitä käytetään oikein.

Supista

Hengityksen suojaus

Mitä nimellinen suojauskerroin merkitsee?

Hengityssuojaimen nimellinen suojauskerroin (Nominal Protection Factor, NPF) on teoreettinen suojaustaso, joka perustuu laboratoriossa mitattuihin suorituskykytietoihin.

Sitä käytetään avuksi oikean suojaimen valinnassa.

On olemassa myös ns. arvioitu tehollinen suojauskerroin, mutta koska sen käytöstä ei ole Suomessa olemassa virallista ohjetta, sitä ei virallisissa yhteyksissä voida käyttää.

Supista

Mitä CE-merkintä merkitsee?

Tuotteen tai pakkauksen kylkeen painettu CE-merkki kertoo, että tuote täyttää henkilösuojaimia koskevien EU-direktiivien olennaiset vaatimukset. Sitä voisi kuvailla eräänlaiseksi "passiksi", joka antaa luvan myydä tuotteita Euroopan unionin sisällä.

CE-merkki ei ole laatumerkki, eikä se ilmaise tuotteen suorituskykyä.

Tuotteen tulee vastata asianmukaisen eurooppalaisen standardin vaatimuksia, kuten standardi EN149:2001 FFP1. Tämä merkki ilmaisee tuotteen suorituskykyluokkaa.

Supista

Antaako hiukkassuodattimilla varustettu puolinaamari korkeamman suojauskertoimen, kuin vastaavilla teknisillä ominaisuuksilla varustettu kertakäyttöinen hengityssuojain?

Jos otetaan huomioon pelkästään suojauskerroin ja jätetään huomiotta muut tekijät, kuten käytännön hyväksyttävyys ja kustannustehokkuus, suojakertoimessa ei ole eroa kertakäyttöisten hiukkassuojainten ja vastaavilla suodattimilla Varustettujen puolinaamarien välillä.

Supista

Kuinka kauan kertakäyttöinen hengityssuojain kestää?

Kertakäyttöiset hiukkassuojaimet, jotka on testattu standardin EN149:2001 mukaan, on hyväksytty yhden työvuoron kestävään käyttöön. Niiden tehokas käyttöaika riippuu useista tekijöistä:

  • epäpuhtauspitoisuus
  • hengitysnopeus
  • kuumuus
  • kosteus
  • hygieniatekijät

Nämä tekijät vaihtelevat työpaikkakohtaisesti. Esimerkiksi työntekijä, joka työskentelee erittäin kuumassa ja pölyisessä ympäristössä, voi joutua vaihtamaan suojaimen jo lounastauolla, sen sijaan että käyttäisi samaa suojainta koko päivän.

Supista

Kuinka kauan kaasu-/liuotinhöyrysuodattimet kestävät?

Suodattimen odotettavissa oleva kestoikä vaihtelee tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten altistusaika ja työkohteen sijainti. Jos vaaran aiheuttaja on hyvin havaittavissa esim. hajusta tai mausta jo pienillä pitoisuuksilla, jotka ovat alle työperäisen altistuksen raja-arvon (terveys- ja turvallisuusviranomaisen (HSE) julkaisu HSG53 antaa käyttäjille lisäohjeita), suodatinta voidaan käyttää niin kauan, kunnes sen havaitaan päästävän epäpuhtauksia läpi, mutta tähän ei saa rutiininomaisesti luottaa.

Supista

Vapautuuko MDF-levystä formaldehydiä, kun sitä leikataan tai jyrsitään?

Terveys- ja turvallisuusviranomainen (HSE) on todennut, että MDF-levyn työstäminen ei ole sen haitallisempaa kuin muidenkaan puumateriaalien työstäminen. Toisin sanoen, formaldehydin ei katsota olevan ongelma.

HSE on ehdottanut, että FFP2-hengityssuojain voisi olla sopiva leikattaessa tai jyrsittäessä MDF-levyä tuuletetussa työtilassa. Esimerkkejä tällaisesta suojaimesta ovat 3M:n suojain 8822 tai 9322. Vaihtoehtoisesti voit kokeilla 3M™:n moottoroituja tai paineilmasyöttöisiä hengityssuojaimia, jotka tarjoavat lisäetuna vielä silmien ja pään suojauksen, valitusta mallista riippuen.

Supista

Mitä hengityssuojainta tulisi käyttää suojaamaan auton pakokaasuilta?

Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, koska pakokaasut sisältävät yleensä hiilen ja typen oksideja yhdistelmänä, jota ei voida suodattaa pois.

Ainoa tapa suojautua kaikilta auton pakokaasun sisältämiltä epäpuhtauksilta on käyttää joko paineilmakäyttöistä hengityssuojainta tai kannettavaa hengityslaitetta. Tämä ratkaisu ei usein ole kovinkaan käytännöllinen, joten on löydettävä kompromissiratkaisu. Yksi vaihtoehto on 2128 3M™ -suodattimella varustettu 3M™-puolinaamari. 2128-suodattimet suodattavat pois pienhiukkaset ja tarjoavat helpotusta pakokaasun sisältämiltä haitallisilta hapankaasuilta ja orgaanisilta höyryiltä.

Supista

Voinko käyttää orgaanisia liuotinhöyrysuodattimia isosyanaattipohjaisia yhdisteitä vastaan?

Pitoisuudet, joissa isosyanaatti voidaan havaita hajun tai maun perusteella, ovat merkittävästi korkeampia kuin työperäisen altistuksen maksimiraja-arvo, jonka terveys- ja turvallisuusviranomainen (HSE) on asettanut. Hajun tai maun perusteella ei siis voi havaita, että suodattimet ovat alkaneet päästää epäpuhtauksia läpi, ennen kuin maksimialtistusraja-arvo on jo ylittynyt.

Koska isosyanaatit ovat potentiaalisia työperäisen astman aiheuttajia, turvallinen ratkaisu ja HSE:n ohje on käyttää paineilmasyöttöistä hengityssuojajärjestelmää, joka syöttää käyttäjälle puhdasta hengitysilmakäyttöön tarkoitettua paineilmaa sen sijaan, että ilman epäpuhtaudet suodatettaisiin pois. Paineilmasyöttöiset 3M™ Visionair-, 3M™ Flowstream- tai 3M™ S-200 -järjestelmät ovat harkinnan arvoisia tällaiseen käyttökohteeseen.

Supista

Minkälaisen hengityssuojaimen tarvitsen, kun maalaan?

Koska yleisessä käytössä on paljon erityyppisiä maaleja, on erittäin vaikea suositella yhtä tuotetta, joka soveltuisi kaikkeen.

Suurimman ongelman muodostavat orgaanisista liuottimista/kantaja-aineista vapautuvat höyryt sekä pigmenttihiukkaset ja ruiskutussumu. Useimmissa tapauksissa pensselin tai telan käyttäminen maalaamiseen on vähemmän haitallista kuin ruiskutus, koska tällöin ilmaan joutuu pienempi määrä pigmenttiä ja liuotinhöyryjä. Suosittelemme seuraavia suodatinvalintoja yleisimmin käytettyihin maaliryhmiin:

  • Jauhomaalit – hiukkassuodattimet tai paineilmakäyttöiset hengityssuojaimet, epäpuhtauspitoisuudesta riippuen.
  • Vesipohjaiset maalit – hiukkassuodattimet usein yhdistettynä suojaukseen orgaanisten höyryjen haitallisilta pitoisuuksilta, kun ympäristön liuotinpitoisuudet ovat pienet.
  • Liuotinpohjaiset maalit, joiden varoitusominaisuudet ovat hyvät – orgaanisilta höyryiltä suojaavat- ja hiukkassuodattimet.
  • Isosyanaattipohjaiset kaksikomponenttimaalit – vähintään paineilmakäyttöinen hengityssuoja.

Supista

Muuta usein kysyttyä

Minua on pyydetty katsomaan tietoja käyttöturvallisuustiedotteesta. Mikä se on ja mistä löydän sen?

Käyttöturvallisuustiedote (KTT) on aineen tai seoksen valmistajan/jalostajan julkaisema asiakirja, joka antaa tietoa kyseisen tuotteen turvallisesta käytöstä ja käsittelystä.
KTT voi sisältää tietoja toksikologisista vaikutuksista, syttyvyysasteesta ja yhdisteiden hajoamisesta. Laki velvoittaa valmistajia antamaan käyttöturvallisuustiedotteen.

Supista

Milloin on tehtävä riskienarviointi?

Yksinkertainen vastaus on, että arviointi on tehtävä, kun epäilet että jokin riski on olemassa.
Arviointi on tehtävä työn aiheuttamille riskeille, ei käytetyille aineille. Usein ajatellaan väärin, että riskienarvioinnin on muodostuttava vain valmistajien terveys- ja turvallisuustiedotteiden keräämisestä. Tämä johtuu monesti siitä, että vaaratekijän ja riskin välinen ero ymmärretään väärin.

Vaaratekijä – mahdollisuus vahingon aiheutumiseen.

Riski – todennäköisyys, että vahinko tapahtuu käytännössä.

Hyvä vertaus on pullo kotitalouskäyttöistä valkaisuainetta. Itse valkaisuaine on vaaratekijä, mutta riski on hyvin pieni, kun pullo on kaapissa. Riski kuitenkin kasvaa, jos pullo jätetään työtason reunalle korkki avoimena.

Riskienarviointiin liittyvää lainsäädäntöä on paljon, mukaan lukien:

Jokaisen työnantajan velvollisuutena on varmistaa kaikkien työntekijöidensä terveys, turvallisuus ja hyvinvointi työssä sikäli kuin se on kohtuudella toteutettavissa. Tämä ei tarkoita implisiittisesti, että riskienarviointi on tehtävä, mutta määräystä on vaikea noudattaa riskejä arvioimatta.

Terveydelle vaarallisten aineiden valvontaa koskevat säädökset (Control of Substances Hazardous To Health Regulations, COSHH). Säädös 6. Työnantaja ei saa jatkaa työtä, joka saattaa altistaa työntekijät terveydelle vaarallisille aineille, jollei hän ole tehnyt asianmukaista ja riittävää riskienarviointia työn synnyttämille riskeille, jotka saattavat vaarantaa työntekijöiden terveyden, ja jollei hän ole ryhtynyt toimenpiteisiin näiden säädösten noudattamiseksi.

Supista

Miten happivajaus ilmenee?

Happivajaus ilmenee, kun ilman happipitoisuus laskee alle 19,5 %:n (3M:n määritys). Se voi ilmetä kemiallisen reaktion tai tulipalon vaikutuksesta tai kun muut kemikaalit syrjäyttävät ilman hapen. Happivajaus ilmenee usein tiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto.

Supista

Mitä tarkoittaa IDLH?

Tällä tarkoitetaan pitoisuutta, joka on välittömästi hengelle tai terveydelle vaarallinen (Immediately Dangerous to Life or Health, IDLH) USA:n työterveyslaitoksen (NIOSH) määritelmän mukaan. IDLH-pitoisuudeksi määritellään pitoisuus, "joka sisältää uhan altistua ilman epäpuhtauksille, joille altistuminen aiheuttaa todennäköisesti kuoleman tai välittömiä tai myöhemmin ilmeneviä pysyviä terveydellisiä vaurioita tai kyseisestä tilasta poistumista vaikeuttavia vammoja."

IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta poistumista vaikeuttavia vammoja tai palautumattomia terveydellisiä vaurioita.

Supista

EuroSafety

Nordic Safety

Ostopaikat

Tästä linkistä ostopaikat löydät henkilökohtaisten suojainten 3M-jälleenmyyjät.
 

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä, mikäli tarvitset lisätietoja 3M-tuotteista tai ratkaisuista.
 

Pikalinkit